Kuvittajan työ: Ilona Partanen maalaa ensin ja viimeistelee koneella

Kuvittaja Ilona Partanen ja Ihmeellinen Minna -lastentietokirjan kuvitusta maalausvaiheessa.

Yksi kiinnostavia puolia lastentietokirjan tekemisessä on yhteistyö kuvittajan kanssa. Tällä kertaa työparini oli Ilona Partanen, joka on siis pian tammikuussa ilmestyvän Ihmeellinen Minna -kirjan kuvittaja.

Ilonan oma esikoisteos, kuvakirja Minä olen Sykkyrämyyrä! (Sammakko), ilmestyi 2018. Hän on kuvittanut myös Todellisten prinsessojen kirjan (Tammi 2018). Hänen tyylilleen ominaisinta on voimakas väri-intensiteetti, patternipinnat ja vahvat kontrastit. Ilona kuuluu arvostetun Napa Agencyn talliin, katso Ilonan portfolio sieltä. Mutta antaa Ilonan kertoa tästä projektista itse!

Millainen tehtävä Ihmeellinen Minna -kirjan kuvittaminen oli?

“Kirjan kuvittaminen oli kiehtova projekti, johon mukavaa haastetta toi historiallisten faktojen, henkilöiden ja tilojen kuvittaminen realistisesti. Samanaikaisesti kirjan sadussa seikkailevat tytöt ja heidän elämänsä oli fiktionaalista, joka mahdollisti mielikuvituksen valjastamisen visuaaliseen käyttöön, joka toi mukavaa vastapainoa. Oli mielenkiintoista paneutua kirjan nostamiin eri aihealueisiin, kuten tähtitieteeseen ja Minna Canthin elämänvaiheisiin ja visualisoida niitä lukijoille. Pyrin rakentamaan selkeitä visuaalisia elementtejä, joilla fiktionaalisen tarinaosuuden pystyi erottamaan historiallisista tietoaukeamista.”

Kuvitus, luonnos, lastentietokirjan kuvitustyö
Luonnosvaihe


Millainen kuvittaja sinä olet?

“Kuvittajana suosin perinteisiä tekniikoita, lähden kuvittamaan työtä aina käsin lyijykynän tai siveltimen voimin. Olen myös aika sotkuinen, tehokkaan työpäivän tunnistaa siitä, että maalia on kainaloihin asti, kun haen lastani päiväkodista. Tietokone on minulle palapelin viimeinen osa, jolla viimeistelen kuvitukseni painovalmiiksi, mutta sitä ennen työ elää pitkälti maalauspöydälläni.

Luonnostelen töitäni aika vähän, mikä saattaa ulkopuolisen silmin olla hieman outoa, ja tuo joskus haasteita toimeksiannoissa, joissa asiakas haluaa elää kuvitusprojektin mukana koko matkan. Kuvitus alkaa aina avainsanojen ja mielikuvien kirjoittamisella muistikirjaani. Listaan ranskalaisin viivoin pakolliset elementit, mahdolliset mielikuvat, päähäni ilmestyvät väriyhdistelmät ja muut aiheeseen löyhästikin liittyvät asiat, joiden pohjalta lähden ideoimaan kuvitusta. Luonnosvaiheessa teen hyvin yksinkertaiset lyijykynäleiskaukset, joissa tikku-ukot ja suttupallot seikkailevat, eivätkä ne välttämättä ulkopuolisille avaudu lainkaan. Tämän jälkeen piirrän yksinkertaistetut pohjat, joiden päälle maalaan kuvitusten pohjat. Riippuen toimeksiannosta teen kuvituksen valmiiksi maalaten, tai jatkan työtä vielä koneella. 

Olen aika erakkoluonne, maalatessani uppoudun ajatuksiini ja unohdan ajan kulun ja kaiken muun ympärilläni. Jaan työhuoneeni muiden ihmisten kanssa, jotta en muuttuisi aivan mökkihöperöksi.”

“Maalaan guassi-maaleilla eli peiteväreillä. Ne ovat kuin vesivärejä, mutta eivät kuulla läpi ja maalipinta on vahvempi.”

Millä tekniikalla olet tehnyt Ihmeellinen Minna -kirjan kuvitukset?

“Kirjan kuvitukset olen maalannut guassilla ja viimeistellyt yksityiskohtia tietokoneella.

Luonnoskierroksen jälkeen tein yksinkertaiset viivapiirrokset aukeaman aihealueista muille nähtäväksi ja kommentoitavaksi, ja näiden kommenttien jälkeen maalasin aukeamat noin kahden aukemaan päivätahtia. Maalatut pohjat muodostuivat osin irtonaisista elementeistä, jotka viimeistelin oikeaan muotoonsa vasta koneella. Projektin nopeuttamiseksi jätin myös kaikki kasvojen ilmeet ja pienimmät yksityiskohdat koneella tehtäväksi. Kun kaikki aukeamat oli maalattu, oli aika istahtaa tietokoneeni ääreen ja rakentaa kuvitukset lopulliseen muotoonsa.

Pidän guassilla maalatusta pinnasta, ja sen tuomasta elävyydestä. Lisäksi käsin maalaamisessa sattumat muovaavat lopullista kuvaa, jota puhtaasti koneella tehden ei saa aikaiseksi. Koneella piirtäessäni käytänkin usein perinteisen brushin sijaan clone stamp -toimintoa, jolloin piirrän (piirtopöytää käyttäen) uutta kopioimalla maalattua pintastruktuuria.”

“Viimeistely koneella helpottaa kirjaprojekteissa usein viimeisiä muokkauksia, kun asioita ei tarvitse maalata alusta asti uudestaan.”


Lastentietokirjassa myös kuvitusten on oltava totta. Miten se näkyy tässä kirjassa, että myös kuvitukset tarjoavat oikeaa tietoa?

“Olen pyrkinyt tässä kirjassa kuvittamaan kaikki oikeat ihmiset niin samankaltasiksi kuin se tällä tyylillä on mahdollista, jotta lukijalla on mahdollisuus tunnistaa henkilöt. Lisäksi Elinalta saatu ja netistä kaivettu lähdemateriaali on auttanut valtavasti erilaisten aiheiden kuvittamisessa realistisesti. Esimerkiksi Minna Canthin sohvaryhmä ja seinätapetti perustuu alkuperäisiin, enkä ole lähtenyt säveltämään niitä omasta päästäni. Myös esimerkiksi Toven ja Tuulikin rakentama muumitalo on maalattu valokuvareferenssien pohjalta, ja rakennusten taustalla on vierailut niiden luona joko oikeasti tai google mapsin avulla. Vaikka kuvitustyylini onkin kirjassa hieman yksinkertaistettu, eikä täysin realisitinen, olen pyrkinyt siihen, että lukijalla on mahdollisuus nähdä paikat ja henkilöt mahdollisimman oikein.”

Osa aukeaman kuvitusta teoksesta Ihmeellinen Minna. Kohtaus sijoittuu Kuopion Korttelimuseossa Minnan Salonkiin, jossa on esillä Canthin vanhoja huonekaluja.


Mikä tässä työssä oli parasta ja mikä vaikeinta?

“Parasta tässä työssä oli, kuten useimmissa kuvitustoimeksiannoissa, mahdollisuus itsensä sivistämiseen uusien aiheiden äärellä. Lisäksi kirjan tarinan herättäminen eloon kuvitusten kautta on aina ihanaa. Parasta ja vaikeinta samaan aikaan oli omien visuaalisten halujen yhteensovittaminen faktojen kanssa sopusointuisaan pakettiin. Työskentelen usein voimakkaiden väriyhdistelmien kanssa, ja aina se ei oikein istu yhteen annetun aiheen kanssa. Lisäksi välillä oikeisiin paikkoihin pohjautuvat tilat toivat haasteita kuvituksien sommitteluun, kun tavoitteena oli kuvittaa mahdollisimman realistista lopputulosta. Kirjan maalaaminen oli ennen kaikkea mielenkiintoinen projekti, joka mahdollisti työn tekemisen huumoria unohtamatta esimerkiksi etu-ja takalehtien supernaiset -kuosissa.”

Comments are closed.